tahmean nahkeaa

Kylläpas on täällä meidän blogissa ollut viime viikot ja melkeinpä kuukaudet hiljaista. Puhun molempien puolesta jos sanon, että into ja inspiraatio näpertämiseen taisi jäädä pukinkonttiin ja matkata Korvatunturille. Sitä ei nimittäin ole juurikaan joulun jälkeen näkynyt.

Kuinka se mitä rakastaa tehdä voi tuntua niin vaivalloiselta ja siirappimaiselta pakkopullalta? En tiedä, onko muille tapahtunut ikinä vastaavaa?

Inspiraatiota odotellessa on kiva surffailla netissä ja lueskella muiden blogien iloisia aatteita Uudesta Vuodesta ja sen tuomista haasteista ja ideoista. Voi vaan toivoa, että se into on tarttuvaa ja eihän sitä tiedä, jos vaikka virtuaalisesti saisin energiaa, joka napsauttaa tämän siirappisen tahmeuden huitsin nevadaan.

Sitä siis odotellessa...