Me, SOMAn tytöt, olemme kiertäneet parit joulumyyjäiset,
tällä kertaa myyjinä, eikä ostajina.
tällä kertaa myyjinä, eikä ostajina.
Monta kokemusta rikkaampana ja kantapään kautta tulee opittua paljon.
Mikä toimii ja mikä ei. Mikä myy ja mikä tavara jää vallan pöydälle.
Näin äkkiseltään kotiäidin elämään tottuneena täytyy myöntää, että "äiti on nyt vähän väsynyt." Onneksi kotona on kannustavat kotijoukot, jotka jaksavat tsempata ja rohkaisevat yrittämään. (Vaikkei lämmintä ruokaa ehtisikään pöytään joka ilta enää loihtimaan.)
Joulumyyjäiset ovat nyt meidän kohdaltamme ohi, ja pääsemme keskittymään joulun tekoon kotona. Piparit, tortut, pullat ja perinteiset joululaatikot odottavat tekijää. Niin ja ehtiihän meillä olemaan myös pikkuneiti Olivian synttärit tässä välissä. Tai no, eihän hän enää mikään pikkulikka ole, kahdeksan vuotta tulee täyteen. Iästään huolimatta taitaa pysyä pienenä minulle aina, perheen kuopus kun on.
Retuperällä oleviin jouluvalmisteluihin liittyen tajusin tanään, etten ole lähettänyt lahjoja tai joulukortteja Suomeen tai Eurooppaan päin. Pienellä lahjonnalla sain lapset suostumaan valokuvamalliksi ja tulikin tosi hauskat kuvat. Laitan parit "koevedokset" tänne muillekin (mattimyöhäisille) ideaksi myöhemmin viikolla. Sormet ristiin, että ehtivät jouluksi perille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti