Oma hopeinen kastelusikkani on pyörinyt jo vuosia käyttämättömänä kaapeissa. 70-luvun lapsuusvuosina lusikka oli ahkerassakin käytössä, muttei enää vuosikausiin ollenkaan. Pelkkä kaapissa säilyttäminenkin tuntui kauniin lusikan haaskaukselta, niinpä päätin löytää sille jonkun paikan, jossa se voisi olla esillä. Päädyin lopulta kehykseen. Tämä kehys oli ihan sopiva ja oli jo kotona valmiina, mutta jos olisin ostanut uuden, olisin ostanut hieman isomman.
Leikkasin kapalevystä pohjapalan ja liimasin sen päälle koristepaperin. Koristepaperin kanssa kävi niin, että kokeiltuani monia eri värejä, päädyin (yllätys, yllätys) yksinkertaisen ystävänä helmiäisvalkoiseen.
Leikkasin askartelupuukolla tähän "uuteen" pohjapalaan kaksi viiltoa lusikan varren molemmin puolin.
Pujoitin satiininauhan ensimmäisestä viillosta takapuolelle ja toisesta viillosta takaisin etupuolelle, jolloin nauhan molemmat päät jäivät etupuolelle roikkumaan.
Kiinnitin pohjapalan rusetteineen kaksipuolisella teipillä (liimakin käy) kehykseen kiinni. Asetin lusikan kehykseen ja sidoin nauhan rusetiksi lusikan ympärille.
Pieni, mutta soma juttu. Nyt lusikkaa on kiva katsella :)
Taidan toteuttaa saman myös omien tyttärien kastelusikoille. Nekin ovat meillä koriste-esineitä käyttöesineiden sijaan. Ei vaan malteta käyttää. Miten teillä muilla? Onko teillä kastelusikat jokapäiväisessä käytössä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti